Animevuosi 2023

Sarjoja tuli katsottua 17 kappaletta, joista hyväksi listasin 4. Katsottujen sarjojen määrä oli 8 vähemmän kuin viime vuonna ja hyväksi listasin viime vuonna 13, eli melkoinen tason lasku, mutta tämä kertoo enemmän henkilökohtaisesta elämästäni kuin animen tasosta. Priorisoin uusien sarjojen katsomista ennemmin kuin jatkokausien, ja koska jatkokaudet katsoo yleensä hyvistä sarjoista, niin tämä selittää jyrkän pudotuksen hyvissä sarjoissa. Jatkokaudet jäävät backlogiin odottamaan sitä, että lapsi muuttaa pois kotoa. Yöunista en ala karsimaan animen vuoksi.

Viime vuonna kirjoittelin seuraavan:

Luen nykyisin enemmän manwhaa kuin mangaa, koska manwha tuntuu raikkaalta ja tykkään juustoisista päähenkilöistä huijauskoodeilla. SSS Class Suicide Hunter, Omniscient Reader’s Viewpoint, Reincarnation of The Suicidal Battle God on vaan kamaa joka uppoaa hyvin, kunnon hömppäviihdettä. Mutta saa nähdä toimivatko nämä animemuodossa.

Luen entistä enemmän manwhaa/manhuaa koska se sopii nykyiseen tilanteeseen paremmin kuin television katselu. Tänä vuonna lupaan tehdä blogauksen näistä.

Mutta tärkeintä on tietysti se, mikä oli vuoden paras anime. Valinta oli helppo:

Oshi no Ko ei alkanut sutimaan vahvan alun jälkeen vaan päinvastoin tasapainoili hyvin “pääjuonen” sekä nuorison urakehityksen ja romanssien suhteen. Rubyn hahmo kaipaisi lisää syvyyttä, samoin Memin. Mutta mitäpä väliä kun Aqua, Kana ja Akane ovat niin hyvää kamaa. Oshi no Ko on tämän vuoden kovin sarja, sillä loistavien hahmojen ja salapoliisihommien lisäksi viihdeteollisuuden raadollisuuden kuvaus toimii, ja silti sarja onnistuu olemaan positiivinen. Ainoa mikä tökkii vähän, on lukioikäiset hahmot jakamassa elämäntotuuksia kuin vanhat ukot.

Oshi no Kon jälkeen ei tullut kovia sarjoja, paitsi Sousou no Frieren, mutta koska arvioin sarjan ensimmäisen kauden päättymisajankohdan perusteella, Sousou no Frieren ei ollut valinnassa mukana.

Oshi no Ko on myös merkittävä kulahtaneen idoligenren tuuletuksena. Huomaan myös, etten kirjoittanut mitään uudelleensyntymisjuonikaaresta. Tästä sarja on kohdannut arvostelua (lue: jeesustelua), mutta se että yksi (kaksi) hahmoista on aikuisia ei juurikaan näy sarjassa. Päähenkilö kun on perus animesankarimme: etäinen, cool ja älykäs. Ja kun myös muu hahmokaarti on kunnianhimoisia ja laskelmoivia showbisnes-ihmisiä, ei tämä piirre nouse edes erityisesti esiin. Ja tämä tekee sarjasta kiinnostavan, hahmoilla on tavoitteita ja he kokevat pettymyksiä. Yleensä sarjoissa näkee vain menneisyyden traumojen kaivelua, eletään romanttinen lukiovuosi ja sarja on sitten siinä. “Työelämä” tuo todella paljon hahmoihin paljon lisää.

Muita sarjoja mitä kannattaa katsoa vuodelta 2023:

  • Watashi no Shiawase na Kekkon
  • Jigokuraku
  • Blue Lock

Kategoria: Yleinen