Syksy päätös 2022

Hyvät

• Chainsawman
• Kidou Senshi Gundam: Suisei no Majo

Keskinkertaiset

• Pop Team Epic 2
• Mob Psycho 3

Jatkavat

• Blue Lock

Dropped

• Kage no Jitsuryokusha ni Naritakute!
• Spy X Family 2
• Urusei Yatsura
• Do It Yourself!

Spy X Family ei juuri tuntunut etenevän juoneltaan, joten ei oikein jaksanut enää katsoa. Anya oli ihan ok, mutta agenttivitsit eivät vaan iskeneet. Tuntui myös siltä, että sarja oli pääosin juuri agenttina leikkimistä, ja unohdettiin muun muassa se, että vaimo oli salamurhaaja. Urusei Yatsuran huumori ei iskenyt uusittunakaan. Do It Yourself! oli kanssa jotenkin nihkeä, hahmot ja heidän välinen kemia ei iskenyt. Varjoprinssin anime oli todella huonosti ja sekavasti toteutettu, roskiin.

Mob Psycho oli edellisiä kausia huonompi. Ei ollut oikein punaista lankaa hommassa: Mob ei juuri kehittynyt, koska viimeinen jakso tuntui jotenkin sutaistuilta eikä miltään loppuhuipennukselta, jota oli rakennettu pitkään. Muutkin hahmot ja taistelut tuntuivat jotenkin turhilta ja ei-jännittäviltä? Sarjan loppu, jossa kaikki kokoontuvat yhdessä nauramaan, tuntui myös todella kornilta ja epäsopivalta.

Poputepipikku 2 oli sitä mitä odottikin, hit-or-miss sketsitykitystä joista isompi osa tuntui menevän ohi kuin osui. Mutta mukava sarja, 10 minuuttia sekoilua on juuri sopiva annos useaan mielentilaan. Blue Lock oli erinomaista viihdettä, katsotaan miten homma jatkuu.

Merkuriuksen noita oli myös todella hyvää kamaa. Olihan tämä myös vuosikausiin ensimmäinen oikea Gundam. Jatkokautta odotellessa, sillä sarjahan päättyi kohtaukseen, jolla nämä sarjat yleensä alkavat. Tykkään todella paljon siitä, että Gundam jaksaa uudistua: Veriorvoissa tuomalla todella rosoista meininkiä ja nyt luomalla kepeän koulumaailman, jossa teinityttöjen ystävyyssuhdemurheillekin on tilaa. Ja silti homma on ihan täyttä Gundamia taisteluineen, juonitteluineen ja tropeineen.  

Mutta ai että Chainsawman. Olin myyty viimeistään Misato-kohtauksessa, jossa Misano ottaa olutta jääkaapista ja kaikki on hiljaista. Olen toki suuri rappioromantiikan ystävä ja tällaiset kohtaukset uppoavat minuun helposti. Mutta fakta on, että Chainsawman oli rohkeasti ohjattu. Ei ollut kiirettä, ei noudatettu peruskaavoja, tehtiin omia ratkaisuja. En tiedä olisiko pelkkä Misanon näkökulma iskenyt niin kovaa, jos sitä edeltävässä jaksossa ei olisi ollut Denjin näkökulmasta samaa asiaa. Tällaisia rohkeita omaperäisiä kohtauksia oli sarja täynnä. Panostettiin hahmojen välisiin suhteisiin ja itse hahmoihin, jotka ovat kaikki suoraviivaisia kostonhakijoita tai hälläväliä-ihmisiä, mutta siksi juuri niin monimutkaisia. Oikeastaan koko paholaistenjahtaushomma oli sivuosassa tässä sarjassa, sillä työpäivän jälkeiset after work -kohtaukset olivat se pihvi. Komeat toimintakohtaukset, paholaisten mysteerien selviäminen ja Makiman poliittiset juonittelut pinnan viimeistelivät annoksen. Ja tämä sisältö tarjoiltiin vielä erinomaisesti.

Kategoria: Kaudet