Kevät 2022 Alku
Katsomislistalla
- Kaguya-sama wa Kokurasetai 3
- Tate no Yuusha no Nariagari 2
- Spy x Family
- Summer Time Render
- Dance Dance Danseur
- Paripi Koumei
- Deaimon
- Shokei Shoujo no Virgin Road
- Tomodachi Game
Mangana tutut:
- Otomege Sekai wa Mob ni Kibishii Sekai desu
- Kawaii dake ja Nai Shikimori-san
Spy x Familya luin manganakin koska se oli aikoinaan niin lupaava ja hehkutettu. Ei tule yllätyksenä että sarja kuuluu kauden suosituimpiin ja on hyvin toteutettu. Kannattaa katsastaa, sarja on yllättävän monipuolinen. Oma suosikkisarjani tällä kaudella on kuitenkin Paripi Koumei. Historiallisen henkilön heitto nykypäivään -vitsi käy äkkiä vanhaksi, mutta sarjaa kantaa onneksi paljon isompi kuvio megasöpön laulajapäähenkilötytön kehityskulusta. Plussaa myös siitä, ettei sarja ote itseään kuitenkaan liian tosissaan.
Samoin Shikimori-sania on tullut myös mangana luettua, mutta anime ei oikein toimi. Manga nojaa vahvasti yksittäisiin vahvoihin ruutuihin, joissa Shikimori on absoluuttinen alfanaaras, mutta animessa tämä ei oikein toimi. Luultavasti jää pariin jaksoon. Otomege Sekaissa oli ihan kiva idea, mutta manga kävi hyvin nopeasti tylsäksi, koska se muuttui aika perinteiseksi isekai-sarjaksi.
Summer Time Render. Ei nyt älyttömän mielenkiintoinen, mutta yliluonnollinen murhamysteeri ja “kelaaminen” eli aikamatkailu takaisin alkupisteeseen epäonnistumisen sattuessa on aina yllättävän mielenkiintoista. Mutta onko tämä Higurashi tai Re:Zero? Ehei todellakaan. Voi jo tässä vaiheessa todeta, että sarja jonka katsoo mielenkiinnolla loppuun, ja sitten unohtaa täysin.
Dance Dance Danseur on urheiluanime baletista. Urheiluanime sen takia, että nuorella päähenkilöpojalla on luonnollisia lahjakkuuksia lajiin, joka nyt sattuu olemaan baletti. Kilpailijavelikin löytyy ja naiset tärisevät kun pojat tanssivat. En ole niin balettiskenessä sisällä, että tietäisin, sivistääkö sarja saman verran baletista kuin toiset sarjat pyöräilyistä tai lentopallosta.
Shokei Shoujoa voisi syyttää väärästä markkinoinnista. Oletin puolihuumorisarjaksi, jossa pitää tappaa joka jaksossa uusi japanilainen lukiolainen, mutta kyseessä olikin perinteinen fantasiaseikkailu, jossa päähenkilömme on systeemiä vastaan pelastakseen prinsessan. Jatkan kuitenkin katsomista, koska päähenkilö on nainen, mikä lisää jonkin verran maustetta.
Deaimon – oliko tälle “naimaton/muuten kokematon kolmekymppinen mies ryhtyy isäksi orvolle pikkutytölle”-genrelle nimeä? Usagi Drop ja Barakamon tulevat sarjasta mieleen. Meno on varsin comfy, kun molemmat osapuolet kasvavat.
Tomodachi Game ei todellakaan jatkoon. Tomodachi-osuus ei toiminut, koska hahmot ovat niin heikkoja ja heidän välistä ystävyyttä on erittäin vaikea nähdä. Game-osuus ei toiminut, koska peleissä oli niin typerät säännöt, joita oli vaikea seurata sen lisäksi että jännitys puuttui. Uhkapelisarjojen kurakastia.
Ei kommentteja ;___;