Animevuosi 2014
Selkeätä vuoden animea ei oikein tänä vuonna ollut, joten tässä animet jotka merkitsivät tänä vuonna jotain:
- Kill la Kill
- Ping Pong The Animation
- Knights of Sidonia
- Aldnoah.Zero
- Log Horizon
- No Game No Life
Leffapuolella oli aika hiljaista. Ainoa mikä tuli katsottua oli Prinsessa Kaguyan taru Ghibliltä, ja sekin ilmestyi viime vuonna. Mutta koska ei ole katu-uskottavaa listata Ghibliä lempparianimeksi, vaikka se kiva pätkä olikin, vuoden animeleffa jääköön nimeämättä.
Katsottuja sarjoja: 34 kappaletta. 2013: 44 kpl ,2012: 48 kpl, 2011: 42 kpl.Tämä luku pitää sisällään vain julkaisutahdissa katsotut, esim. Dangan Ronpan katsoin myöhemmin kiinni. Eli aika vähän tuli vietyä sarjoja loppuun, vaikka aloitin varmaankin saman määrän kuin aikaisempina vuosina. Tästä ei voi vetää päätelmiä animeteollisuuden nykytilasta, sillä henkilökohtaisia selittäviä tekijöitä ovat mm. muuttaminen ja liikaa töitä. Mangasta en pidä kirjaa, mutta näppituntuma on että sen lukeminen on minulla kasvanut. Ja mukaan lasketaan siis myös mangamaiset korealaisten ja kiinalaisten tuotokset.
Merkittäviä tapahtumia vuonna 2014 oli ensimmäinen Isot Kolmoset -sarjan loppuminen. Varsinkin jos harrastusvuosia on sen verran takana, että Naruto oli niitä ensimmäisiä animeita joita katsoi mopojonnena. Laajakaistoja ei saanut pöndelle, joten piti aina polkea keskustaan kaverin luokse polttamaan Narutot CD-levyille, 3-4 jaksoa per levy, ja tuo pinkka taitaa vieläkin minulta löytyä. Narutosta ollaan montaa mieltä, joskin joidenkin mielipiteet taitavat perustua enemmän fanikuntaan kuin itse sarjaan. Naruto-animelle kävi vähän kuin isoveljelleen Dragon Ballille – animessa oli liian paljon fillereitä. Ehkä siitäkin tehdään siivottu Naruto Kai -versio, jossa fillerit ovat poissa ja animaatiota korjattu. Naruto, Bleach ja One Piece ovat olleet siitä merkittäviä että niitä on katsottu 15 vuotta putkeen, mikä on yhdistänyt harrastajia. Seuraava sukupolvi löytää jotain muuta katsottavaa/luettavaa, jos löytää.
Vuosi 2015 alkaa reippaasti, huomenna lähden ensi kertaa Japaniin. Ehkä matkablogaan, ehkä en. Riippuu kai pitkälti siitä tapahtuuko mitään jännää, koska ”käytiin syömäs tääl ja tääl, oli hyvää ja sit käytii shoppailee kawaii juttuja” ei oikein kuulu tyyliin. Luultavasti myös kaikki Tokion nähtävyydet ovat minua paremmat kuvaajat jo kuvanneet.
Ei kommentteja ;___;