Mitä anime ja manga jättävät kertomatta Japanista?
Olin otsikon mukaisella luennolla Traconissa viikonloppuna. Luento oli varsin oiva tietopaketti. Luennoitsija oli ollut Japanissa vaihto-oppilaana ja tämän perusteella vertaili animea ja todellisuutta. Tässä aiheessahan on kyllä katastrofin ainekset jos lähdetään kikattelulinjalle, eli siihen, kuinka anime ei noudata fysiikan lakeja eikä japanilaisilla ole sateenkaaren värisiä hiuksia. Onneksi luennon sisältö käsitteli asiallisesti Japanin maantiedettä, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Uusia juttuja tuli pari myös itselle, vaikka olen jo aika montaa vaihto-oppilasta kuunnellut.
Eräs ongelma luentoon kyllä liittyi: siellä ei juuri käsitelty animea tai mangaa. ”Animessa ja mangassa yleisesti”-sanaparsi joutaisi pannaan, koska varsinkin mangan puolella on kaikkea löydettävissä. Ilmeisesti tuolla ilmaisulla viitataan ainoastaan megasuosittuihin sarjoihin ja hyvin rajoittuneisiin genreihin. ”Anime sijoittuu aina Honshuun eikä koskaan esimerkiksi Hokkaidolle” on aika tiukka väite. Meillähän on kuitenkin eräs tällainen sarja, joka käsittelee sitä, miten citypoika pärjää maatalouskoulussa Hokkaidolla. Luulin tätä sarjaa aika tunnetuksi.
Eikä tämä ole edes ainoa anime jossa Japanin kamaralla on lunta
Kehtaisin väittää, että anime ja manga kertovat aika paljon Japanista – tosin tämä vaatii katsojalta hyvin paljon tietämystä ja taustatietoja muistakin kulttuureista ja yhteiskunnista. Pääkaupunkiseutu on kaikkialla maailmassa yleensä vauraampaa seutua. Tietenkään anime ei selitä japanilaisia kohteliaisuussääntöjä gaijineille, mutta luennolla mainittu ruokakulttuuri tulee kyllä esille monesti varsinkin 4girls1club-sarjoissa, joissa ruoka on isossa osassa, mutta myös muissa sarjoissa luokkaretken yhteydessä ostellaan paikallisia ruokaerikoisuuksia tuliaisiksi. Urheilusarjoissa tapellaan kansallisissa kisoissa muita alueita vastaan, joten voidaan olettaa, että tavallinen animekatsoja tietää, että Japanissa on vuorialueita täynnä mikoja.
Yhteiskuntaan ja japanilaiseen työelämään keskittyviä sarjoja on harmillisesti vähemmän. Luennoitsijan mainitsema Usagi Drop lienee paras esimerkki. Eihän sarjoissa isä ole koskaan paikalla, mutta tätä ei pahemmin selitellä, koska eipä sitä tarvitse japanilaiselle katsojalle kertoa, että te vihaatte vapaa-aikaa. Koululaisten elämänrytmi tulee kyllä esille, sillä vaikka päähenkilö ei tietenkään kuulu mihinkään kerhoon eikä käy iltakoulussa, on hänellä joku kaveri joka harrastaa tätä.
Pöndeanimea kyllä riittää
Naisten ongelmallinen asema tulee kyllä esille esimerkiksi Welcome to NHK! -sarjassa. Mutta harvassa ovat sellaiset sarjat, joissa lukion jälkeen pojat jatkavat yliopistoon ja tytöt menevät kotiäitikouluun eli naisten junior collegeen. Muistaakseni tämä oli 4koma-sarjassa Hoozuki-san Chi no Aneki. Yllättäen 4komat ovat parasta materiaalia oikean japanilaisen elämän tarkasteluun, niissä kun ei keskitytä hahmojen romanssiin tai toimintaan, vaan ihan hassuihin jokapäiväsiin sattumuksiin, ja ne voivat jatkua pitkänkin aikavälin, jolloin hahmot kerkeävät jatko-opiskelemaan ja jopa töihin.
Japanin pimeitä puolia anime ei käsittele. Tai ei ainakaan vielä, ehkä tämä vaatii muutaman kymmenen vuotta. Edo- ja Meiji-ajoista löytyy monenlaista settiä, eikä aina niin Japania mairittelevaa. Viihteeseen ajankohtaiset ikävät aiheet ja politiikka eivät toisaalta kuulu, mutta onneksi meillä on taidesarjojakin. Animessa kaikki ovat keskiluokkaa, mutta sitten meillä on Crowsin kaltaisia mangoja, jotka kertovat työläisnuorten tarinaa. Ainut ja burakulaiset ovat asioita, joista tosiaan saisi mielenkiintoista animea ja mangaa aikaiseksi, mutta tuskin ihan vielä. Korealaisia ja kiinalaisia vähemmistöjä löytyy animessa, luennolla kysymys tuli vain niin nopeasti etten tajunnut, että esimerkiksi juuri loppuneessa Kenichissä on Japanissa asuva kiinalainen vähemmistö hyvinkin edustettuna. Varmaan muissakin kamppailusarjoissa heitä viuhuu.
Tällaisia luentoja näkisi mielellään lisää, varsinkin jos Japanitietous yhdistäytyisi monipuoliseen animen tuntemiseen.
Ei kommentteja ;___;