Kevät 2013 Päätös
Hyvät
- Kakumeiki Valvrave
- Yahari Ore no Seishun Love Come wa Machigatteiru
Keskinkertaiset
- Hataraku Maou-sama!
- Chihayafuru
- Hentai Ouji to Warawanai Neko
- Suisei no Gargantia
- Uta no Prince-sama Maji Love 2000%
- Photo Kano
Dropattu
- Date A Live
- Haiyore! Nyarko-san W
- Karneval
- Yuyushiki
- Ore no Imouto ga Konna ni Kawaii Wake ga Nai
- Red Data Girl
Jatkavat
- To Aru Kagaku no Railgun S
- Shingeki no Kyojin
Kakumeiki Valvrave noudattaa selkeää Gundam-kaavaa eli meillä on nuoriso, joka asuu neutraalilla alueella kahden suurvallan sotiessa. Sinne kuitenkin hyökätään, koska siellä valmistetaan gundameita (eli tässä tapauksessa valvraveja.) Alkaa huikea seikkailu kun nuoret joutuvat aikuisten maailmaan ja taistelevat selvitäkseen hengissä. Matkalla he oppivat kaikenlaista, myös sen, että kumpikin suurvalloista on paha. Paitsi ei tällä kertaa, sillä nyt mukaan on mätetty Code Geass. Code Geass ei ollut mechasarja perinteisessä gundam-mielessä, koska geass-voimat ja Lulun taktiikat olivat tärkeämmässä asemassa kuin mechat ja niiden specsit. Valvraveen on jeesusmechojen, geass-voimien ja Lulun lisäksi ympätty kaikenlaista muutakin kamaa kuten koulukomediaa, raiskausta ja hikkytytyjä, eli sarja on todella sekava, mutta törkeän viihdyttävä. Kakkoskaudella varmaan jotain selitetäänkin, vaikka ei tarvitsisi. En kuitenkaan varauksetta suosittele, mutta jos Code Geass maistui niin pitää taatusti myös tästä. Ja Gundameista tykkäävien kannattaa myös katsastaa.
Hataraku Maou-sama! oli kelpo setti, mutta se ei riittänyt hyvään. Sarja ei päättänyt olisiko se komediaa vai vakavasti otettava. Tämä vei vähän fiilistä loppumätöistä. Eikä se lopun pahis muutenkaan ollut kovin onnistunut. Vitsit alkoivat vähän toistaa itseään. Noh, kaikesta huolimatta nautin joka jaksosta, hyvää viihdettä, jota katsoi mielellään.
Uta no Prince-sama Maji Love 2000% olisi voinut helposti olla täyttä kuraa, koska haaremisarjojen jatko-osat ovat tunnetusti luokkaa ”juoni oli oma keksimä, koska pelistä loppu matsku ja ykköskausi ohjattiin tyhmästi”. Laulurinsseissä haaremipäähenkilö Nanami heitettiin sivuun ja iskettiin tilalle poika. 2000% enemmän ihania poikia. Tämä oli onnistunut veto, Nanami oli ärsyttävä ja oli vain poikien tiellä. Harmi, että uusia sivuhenkilöpojuja hyödynnettiin vähän huonosti, olisi niistä enemmänkin saanut irti hyvinkin helpolla. Poikia sarjassa on nyt siis 7 päähenkilöä + heidän 4 senpaitaan + 3 pahispoikaa eli 14. Melko nirso saa olla jos ei tästä porukasta sopivaa löydä. Oma suosikkini alla:
Suisei no Gargantia olikin tarina kokoomusnuoresta joka rakastuu vasemmistotyttöön ja oppii tältä vähän inhimillisyyttä. Tähän käytettiin aivan liian paljon aikaa ja loppu jouduttiin hutaisemaan läpi. Oli myös tosi deeppiä kuinka lopun äärioikeistoyhteiskunnan, eli yhteiskunnan jossa ihmisen arvo on se kuinka tuottava hän on ja heikot dumpataan mereen, takana olikin epäinhimillinen kone. Ihmisen evoluutio ja kalmarit olivat kanssa hieno ajatus, mutta siihen se sitten jäikin. Parasta tässä sarjassa olikin mecha Chambron kasvutarina inhimilliseksi koneeksi. Ihan kelpo katsottava, mutta ei kehtaisi oikein suositella alkujaksojen takia, koska loppu ei kuitenkaan niin palkitseva ollut eikä sarjan tarjoamia ajatuksia viedä kovin syvälle.
Photokano kirjoitti itsensä haaremihistoriaan tarjoamalla 6 jakson alun, jossa laukaistiin jokaisen tytön flagit, minkä jälkeen omistettiin joka tytölle yksi jakso. Tämä ei toiminut, tarinat olivat liian nopeita eikä tyttöihin onnistunut kiintymään. Näyttää siltä, että Amagamin asettama 4 jaksoa per tyttö eikä muuta on paras kaava. Photokano oli kuitenkin ihan kiva ja sympaattinen sarja näinkin. Tytöt olivat mukavia eivätkä ärsyttäneet. Vähän samaa kaavaa oli, että päähenkilö todistaa kameralla jonkun nolon tilanteen ja tytöt sitten kiintyvät tämän takia ja pyytävät jonkun palveluksen photokanomanilta. Aika suoraviivaista ja yhden jakson aikana ei paljoa muuta ehdikään, jolloin jaksot päättyvät epätyydyttävästi pelkkään ”mä tykkään susta”-kohtaukseen.
Hentai Ouji to Warawanai Neko eli kauden ranobe-kura. Ensimmäiset jaksot olivat hyviä ja loppu sitten sitä kuraa. Ja olin tietysti ihanan Azuki Azusan puolella (hänen söpöytensä on universumin ihme ja sitä rajaa), niin ei oikein maittanut tämä sarja yhtään. Voisin melkein suositella ensimmäistä juonikaarta eli maagista kissapatsaan arvoitusta.
Oreimoa ei vaan kestänyt. Kamalaa kuraa alusta asti ja droppasin raivolla siihen pohjanoteerausjaksoon missä Kirinon jenkkikaveri tulee kylään. Turhanpäivästä filleriä ja lypsämistä ilman mitään ideaa. Olisivat jättäneet tämän jatkon tekemättä. Nyarkon kakkoskausi oli myösi turhuutta. Tai no, oliko siinä ekassakaan muuta hyvää kuin OP-renkutus. Red Data Girl jäi backlogiin, ja kun en mitään hyvää siitä kuullut, niin kylmästi poistin ladatut jaksot.
Chihayafurun kakkoskausi ei ollut niin maaginen kuin ensimmäinen, niin en kehdannut sitä hyviin laittaa. Loppujen lopuksi aika samantasoinen kuin ykköskausi, mutta muutaman ottelun ohjaus oli hoidettu huonosti. Kolmoskausi milloin.
Jäteissä näyttää siltä, että jos olisi fiksu niin odottaisi BD-julkaisuja. En muista että olisin missään sarjassa nähnyt niin karkeaa animaatiovirhettä, että kohtaus unohtuu värittää. Kauden puhutuin ja eniten meemejä synnyttänyt sarja, niin tämä on vähän pakko katsoa jos haluaa olla mukana messissä.
Minkä takia Yuyushiki päätyi dropattujen listalle?
Ei jostain syystä iskenyt minun huumorihermooni. Jotenkin en myöskään tykännyt sarjan ulkonäöstä.