Kesä 2012 päätös
Hyvät:
- Jinrui wa Suitai Shimashita
- Kokoro Connect
- Oda Nobuna no Yabou
Keskinkertaista:
- Joshiraku
- Tari Tari
- Utakoi
- Sword Art Online
Huonot:
- Dakara Boku wa, H ga Dekinai
- Muv-Luv Alternative: Total Eclipse
- Rinne no Lagrange S2
- Accel World
Täyttivät odotukset:
- Kyoukai Senjou no Horizon II
- Dog Days S2
- Yuru Yuri♪♪
Ei jatkoon:
- Koi to Senkyo to Chocolate
- Campione
- Arcana Famiglia
- Kono Naka ni Hitori Imouto ga Iru
Jinrui wa Suitai Shimashita oli epätyypillinen anime. Hankala laittaa sitä mihinkään olemassaolevaan luokkaan, koska vaikka se oli parodia, niin se oli kriittinen parodia. Ainoa tämän lajin anime mikä tulee mieleen niin on Welcome to N.H.K. Vaikean arvioitavan siitä tekee se, että eri tarina-arcien välillä oli niin paljon eroja. Koulukiusatut-perustavat-valtion oli luultavasti paras tarina, mutta omalla tavallaan hyvin häiritsevä. Manga&doujinshi-tarina oli taas aivan eri tavalla mielenkiintoinen. Lopun Watashi-koulussa tarina taas heitti ”mallinnetaan ihmisiä mielikuvituksellisesti keijujen avulla”-jujun nurkkaan ja teki oivaa jälkeä myös ilman keijuja. Erittäin monipuolinen ja älykäs sarja, ja tähän vielä omaperäinen visuaalinen tyyli, niin tässä meillä on vuoden parhaimpia animeita.
Kokoro Connect on harmillisesti vielä kesken. Laitan sen kuitenkin rohkeasti hyviin, koska sarjassa on osattu käyttää todella hyvin ~magiaa~ avuksi nuoruusikäisten ongelmia käsitellessä. Yleensä on vähän harmittanut kun ruumiinvaihdon tai nuoreksi muuttumisen tuomia mahdollisuuksia käytetään animessa yleensä vain huumorimielessä, mutta Kokoro Connect tarttuu tähän aiheeseen vakavasti. Kömpelömpää settiä on välistä, eivätkä kaikki hahmot ole täysin onnistuneita, mutta tämä lähinnä tarkoittaa ettei kyseessä ole vuoden sarja vaan on tyytyminen pelkkään hyvään sarjaan. Erittäin piristävä tapaus. Toivottavasti sarjan loppu ei ole täysin derp, koska se saattaa huuhtoa koko sarjan hahmokehityksen viemäriin.
Oda Nobuna no Yabou oli kauden paras, koska se yllätti niin positiivisesti. Sarjalta ei odottanut yhtään mitään, koska sengoku-sarjat luottavat siihen, että ne toimivat pelkällä sengoku-tarralla. Nobunassa on kuitenkin mahtavaa toimintaa, hyvät ja ennen kaikkea älyttömän söpöt hahmot ja niihin on myös panostettu luonteensa puolesta. Nobuna on erittäin uskottava hahmo eikä muissakaan haareminjäsenissä vikaa ole. Nobunaman ei ole mikään perinteinen nössö, joka joutuu turvautumaan johonkin mystiseen salaperäiseen voimaan, vaan ihan mies joka saa homman toimimaan selkärangalla ja järjellä. Historialliset jutut ovat kunnossa ja sarja selostaa niitä, joten tätä sarjaa katsomalla itse asiassa sivistyykin. Itse nautin myös erittäin paljon ajatusleikeistä, että jos historiassa tapahtui näin ja nyt me teemme näin niin mitä tapahtuu.
Kakkoskaudet täyttivät odotukset ja jopa ylittävät ne. Yuru Yurin kohdalla kakkoskausi oli huomattavasti ykköskautta parempi. Sarja löysi tasapainoa komedian ja hahmojen välillä. Dog Daysissa kakkoskausi oli hieman parempi. Itse jäin kaipaamaan ykköskaudella ollutta vakavaa osuutta, mutta kyllä pelkkä paijailusöpöily kelpasi erittäin hyvin. Horizonista en ole vielä varma, koska ykköskauden loppu oli niin eeppinen, että epäilen kykeneekö kakkoskausi samaan.
Joshiraku on jatkanut hyvällä eleven only comedy -linjallaan, mutta missä mun subit. Tari Tari yritti olla kaikkea ja ei ollut oikeastaan mitään. Musiikkijutut unohtuivat ja tulivat vasta viimeisessä jaksossa esille, draama oli tylsää ja kaavamaista ja sekin unohdettiin sarjan kuluessa. Hukassa oleva sarja, mutta kyllä tämän katsoi koska miellyttävät hahmot ja kiva tyyli. Utakoi ainakin itseä kiinnosti koska historiaburgerointia ja eeppisiä rakkaustarinoita. Alhainen budjetti, jotkut jaksot olivat aika huonoja ja turhanpäiväinen komedian yrittäminen, niin ei tästä tullut mitään merkkiteosta.
Muv-Luv on ollut huono tähän mennessä, enkä keksi siitä oikeastaan mitään hyvää sanottavaa. No hahmojen perusdesign on hyvä eikä satu silmään, vaikka animaatio välillä sattuisikin. Ehkä tämä parantaa loppua kohden. Eipä väliä, koska jotain mechaa on katsottava. Rinnen ensimmäiset jaksot ovat olleet niin kuraa, että se roikkuu backlogissa. En ole varma yrittävätkö he edes tosissaan tämän sarjan kanssa. Harmi sillä ykköskausi oli ihan kiva. Accel World oli täysin typerä sarja, jonka typerät hahmot käyttäytyivät typerästi ja koko maailma oli typerä. Siksi sitä olikin kai niin kiva katsoa kun sarja sai tuntemaan itsensä niin hyväksi ihmiseksi. Accelworldman oli läskinä pallona päähenkilö aivan omaa luokkaansa monessakin mielessä. Ja se pahis oli muuten tosi pahis kun se petti veljensä. Vihaaminen on välillä ihan kivaa. H ga Dekinain paras saavutus oli se, että se sai suosikkisarjani Highschool DxD:n näyttämään vieläkin paremmalta. Tässä ecchitappeluhaaremissa oli täsmälleen samat elementit (pervopäähenkilö, punatukkainen muija, shinigamit/demonit klaanisotimassa) kuin DxD:ssä, mutta tässä tehtiin asiat väärin.
Dropatuista. Arcana Familigiaa katsoin jopa 5 jaksoa. Se jäi kuitenkin backlogiin ja sitten kun kuulin pelkkää pahaa sarjasta sen loputtua niin poistin jäljelle jääneet jaksot. En ole vieläkään näihin tyttöjen sarjoihin perehtynyt ja tämä ei ilmeisesti ollut se sarja jolla aloittaa. Campione ja KoiChoco vakuuttivat jo ensi jaksoillaan etteivät ole katsomisen arvoisia. Imouto-hömpötystä jaksoin monen jakson verran, mutta sitten iski tämä ongelma: rakkauden puute. Kehenkään hahmoista ei oikein tykästynyt. Päähenkilö oli tylsä ja tympeä. Imouton arvailu juonikuviona ei kiinnostanut, koska jos hahmot eivät kiinnosta niin silloin ei kiinnosta kuka voittaa. Sarja ei myöskään jostain syystä miellyttänyt silmääni.
Sword Art Online on kauden anime siinä mielessä, että se oli puhutuin. Itse animena se on luokkaa ihan kiva, jota on mukava katsoa. Hyväksi en kehtaa haukkua, koska kerronnassa oli liian paljon ongelmia ja onhan koko sarja oikeastaan 15-kesäisen pojan märkä uni, mutta mitäs väärää siinä on. Ranoben huonot pornot jäävät varmaan muistoksi tästä sarjasta ja jenkkien ja miksei myös muidenkin moraalinvartijoiden reaktiot siihen. Asiasta nousi tietysti paskamyrsky ja hauskin on varmaan tuo ajatus että kyseiset kohtaukset olisivat fanfictionia, koska sehän mahdotonta että itse tekijä sellaisia kamaluuksia nyt kirjottaisi tai että Kirito ja Asuna tekisivät jotain muutakin kuin vain pitäisivät toisiaan kädestä.
Onnellisia ovat he jotka kesäkaudesta saivat jotain irti. Natsuyuki Rendezvouta katselen edelleen jakson silloin, toisen tällöin, mutta muutoin jaksoin pisimpään SAO:ta peräti yhdeksän vai kymmenen jaksoa ennen kuin tajusin että narratiivi ja hahmot ovat kaiken avun ulottumattomissa. Sori SAO, muttet saa minua välittämään tylsistä hahmoistasi vähääkään etkä pysty kertomaan mitään merkityksellistä vaikka henki riippuisi siitä. Reki Kawahara, fool me once shame on you, fool me twice shame on me. Olet Listallani.
Muv Luvin haluan tuomita jo tässä vaiheessa vuoden paskimmaksi sarjaksi, tai ainakin suurimmaksi pettymykseksi. Eka jakso oli heikko, mutta toisessa oli tosi lupaavaa mechamättöä ja hyvää tunnelmointia, mutta sitten kolmosjaksosta lähtien mitään ei tapahtunut ja kaikki hahmot olivat epäpidettäviä (plus tosi noloa rasismin käsittelyä).
Noh, onneksi syyskausi sentään näyttää vaihteeksi kohtuu hyvältä.