Samastuminen II
Olen jo käsitellyt tämän aiheen, se lukeutui ensimmäisiin blogauksiini. Kyseessä on yksi keskeisimmistä asioista mitä tulee fiktiosta nauttimiseen, joten asiaa on hyvä selventää lisää. Monella näyttää menneen tämä ilmiö vähän ohi.
Moni ilmeisesti sekoittaa samastumisen sosiologian samastumiseen. Tässä yhteydessä samastuminen tarkoittaa johonkin ryhmään ja sen arvoihin samastumista. Henkilö kokee ryhmän arvot omikseen ja ryhtyy ajamaan näitä. Poliittiset puolueet ovat sellaisia jossa ihminen vertailee omia arvojaan ryhmien arvoihin ja sitten luultavasti liittyy tai ainakin äänestää kyseistä puoluetta. Muita kohteita ovat esimerkiksi työorganisaatioon, harrastusryhmiin ja muihin porukoihin samastuminen, kunhan ne nyt jotain asiaa ajavat. Ihminen voi samastaa itseänsä johonkin ammattiryhmään, esimerkiksi insinööreihin tai sairaanhoitajiin. Myös ikään, kansalaisuuteen tai johonkin vammaan perustuvat samastuskohteet ovat sellaisia, joilla saadaan porukka kasaan ja yhtenäisyyden tunnetta.
Tätä siis arkielämässä. Fiktion kohdalla hommassa käy niin, että joudun lueskelemaan niitä tulkintoja, että otakukatsoja voi samastua vain samaan ikäiseen, tietyn hiustyyliin omaavaan, huonokuntoiseen, silmälasipäiseen otakujuttuja harrastavaan poikaan. Jos se pelaa jalkapalloa: ei voi samastua. Liian vanha tai nuori? Ei voi samastua. Sillä on tyttöystävä: Nyt helvettiin täältä. Eri sukupuolta? NO EI MISSÄÄN NIMESSÄ. Shoujokliseissä pitää olla se tyhmä, kömpelö, söpö, hyvä ja viaton tai manga lentää käsistä ja ovet paukkuu.
"Miks niistä Haruhi hahmoista on eniten genderswap ja dual persona materiaalia?" Tiukka kysymys, kannattaa miettiä hetki.
Samastuminen fiktiossa tapahtuu hahmon psykologiaan eli motiiveihin ja tunteisiin. Motiivit ja tunteet liittyvät toki yllä mainittuihin ulkoisiin objekteihin, mutta. Vihaa voivat tuntea mies sekä nainen (naiset ovat toki vihaisia useammin). Koskee myös ikää: vanhukset voivat olla joko tosi leppoisia tai tosi vihaisia ja ne vihaiset hakeutuvat julkisille paikoille. Tunteet koskevat kaikkia hahmoja. Motiivit (eli tavoitteet mitä hahmoilla on) ovat kanssa yleensä helposti ymmärrettävissä. Maailmanpelastus, tyttöystävän tai kavereiden hankkiminen, yleinen pahennuksen aiheuttaminen tai avaruuslaivaston johtaminen eivät ole mitään mihin ei voisi samastua ,oli henkilöllä silmälasit tai ei. Vain paska sarja ja tekijä joutuvat luottamaan massiivisiin ulkoisiin ja pinnallisiin samastuskohteisiin, jotta katsojat kokisivat sarjan katsomisen mielekkääksi. Jos samastus ei onnistu, niin silloin ei välitä mitä hahmoille käy. Tässä tapauksessa listaan kyseisen sarjan dropped listalle.
Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että fiktiossakin samastutaan ryhmiin kuten varsinkin animen varhaisaikojen scifeissä, mutta nykyisin luotetaan hahmosamastumiseen. Se kuuluisa Neon Genesis Evangelion pyyhki persettä ryhmäsamastumisella kun Enkeleillä, NERVillä, SEELEllä tai edes koululaisilla ei ollut mitään selkeitä ryhmien arvomaailmoja vaan samastumisen olisi pitänyt tapahtua yksittäisiin hahmoihin, jos siis olisi halunnut välttää WTF?-reaktion sarjan lopussa. (ORE WA GUNDAM tappelee aina ryhmänsä puolesta) Suurempana tekijänä tietysti dating sim, eroge,vn pelien nousu, jotka vain harvoin pohjaavat yhteisösamastumiseen. Ei erogeissa mitään ryhmän arvoja ajeta vaan ihan omia mielihaluja ja siksi eroget varmaan ovatkin niin suosittuja Japanissa, jossa ryhmän(yhteisön) kunniaa pitäisi vaalia.
Evangelion mainittu ja #livingtheshoujolife
Ehkä se on tuo ”sama” mikä joitakin ihmisiä hämää. Pitäisi siis olla samanlainen että pystyy samastumaan hahmoon. Tai sitten on oikeasti niin alhaiset henkiset kyvyt, että ei pysty samastumaan muuta kuin tiukasti tiettyyn tyyppiin ja samastumisen tapahtuu pinnallisiin seikkoihin. Minulla on ollut vaikeuksia samastua päähenkilöpoikiin(ja tyttöihin), koska he ovat niin sanotusti aina kujalla, tosi harmaita ja noin ihan yleensäkkin puuhaavat ihan mitä sattuu. Olenkin hehkuttanut kuinka nykyaikaiset haaremipäähenkilöt ovat nykyään tosi veljiä kuten Amagamimies ja DxDmies. Shounenmätöissä päähenkilöpojalla on selkeät, vaikkakin naiivit, tavoitteet ja hän suuttuu ystävien puolesta, mutta jotkut (haaremi)päähenkilöt ovat lähinnä sivustaseuraajia (olematta kuitenkaan varsinaisia sivustaseuraajia/kertojahahmoja), jolloin samastuminen on vaikeaa. Otakusarjojen kohdalla voi vielä jotenkin mennä alkeellisen tason samastuskohde läpi eli generic harem-MC, koska hikikomorissa ei opi henkisiä taitoja. Mutta jotenkin en jaksa tähän oikein uskoa, koska kyseessä on vähän niiku ihmisen perusselviytymisominaisuus.
Viimeistään tuon ”samastus vain samaan henkilöön kuin katsoja itse on” kannan murskaa kun käsittelyyn otetaan esimerkiksi yaoi ja yuri-genret. Näissä genreissä on täysin selvää, että samastuminen ei ole kiinni mistään sukupuolesta tai muista ulkonäköseikoista vaan se tapahtuu hahmojen persoonaan. Mutta näissä genreissä meneekin samastuminen jännäksi. Samaistuuko kiljuva teinifujoshi semeen vai ukeen? Naissamastuskohteita ei ole, tosin minua aiheeseen paremmin perehtyneet kertoivat, että näihin sarjoihin sijoitettaisiin fantasiaprojektioita eli oma keksimä hahmo ja sitten vihataan sarjan muita hahmoja kun he asettuvat tämän oman hahmon tielle rakkausbisneksissä. Lisäksi shipping eli hahmojen paritukset ja OTP liittyvät tähän ilmeisesti jotenkin. Nähdäkseni näissä yaoi-hommissa on eri asiasta kyse kuin waifu-hommissa. Tätä blogausta voikin pitää esimakuna yaoi-pohdiskeluihini, joka tulee sitten kun se valmis. Ihme ettei kukaan ole sitä vielä pyytänyt, mikä tosin saattaa olla vihje siitä, että tästä aiheesta ei minun kannata tai ole syytä blogata.
”Ihme ettei kukaan ole sitä vielä pyytänyt, mikä tosin saattaa olla vihje siitä, että tästä aiheesta ei minun kannata tai ole syytä blogata.”
Todennäköisesti syynä on ollut enemmänkin varmaan se, ettei kukaan ole osannut moista kysyä sinulta, sillä jaajosta ovat puhumassa/kirjoittamassa yleensä ne, jotka ovat ns. spektrin toisessa päässä tai ainakin vahvasti sidostuneina siihen toiseen päähän. Itsehän ainakin jään mielenkiinnolla odottamaan tuota blogausta, sillä kovinkaan usein aiheesta eivät kirjoita miehet, puhumattakaan, että kirjoittaja olisi ei-fudanshi. (Alunperin tässä oli myös ”tai hetero”, mutta jätän sen näin sulkeisiin, koska en tarkemmin tiedä ja/tai voiko väkeä, jolle 2D>3D, luokitella perinteisellä seksuaalisuusskaalalla edes.)
En tosiaan yaoita katso/lue vaan lähinnä olen ihmettelyt näitä sarjoja, joissa on yaoivibat (Death Note, Tiger&Bunny) ja varsinaisten yaoi-sarjojen (kuroshitti ja Loveless) katsominen päättyy yleensä hyvin nopeasti. Pitäisi kai siis aiheeseen perehtyä paremmin, ettei tule mielikuviin perusteella liikaa kirjoiteltua. Lähinnä tarkoituksenani olisi ihmetellä miksi yaoi on suosittua nuorten tyttöjen keskuudessa, eikä varsininainen yaoi-genren arvostelu.