Shoujosarjojen pojat
Satuin vahingossa klikkaamaan shoujomangaa. Koska piirrostyyli oli siedettävä ja asetelma jees, päätin sitä vähän matkaa lukea. No tuttu asetelmahan sieltä löytyi:
Eli meillä on kaksi tosi kaunista poikaa, joista päähenkilö tykkää ja jotka tykkää päähenkilöstä. Tämä sama teema toistuu niissä muutamassa harvassa shoujossa mitä olen katsonut esim. Vampire Knight, Fruits Basket ja ”se yks, missä oli se opettaja, ja joka oli oikeastaan aika hyvä”. Kai tähän on joku jonkun luokituksen tehnyt, mutta kyseessä on hyvä ja paha poika asetelma. Toinen on lapsuuden kaveri ja toinen on sitten etäisempi, ylhäisempi prinssi tai jotain. Lapsuuden kaveri on se impulsiivisempi ja prinssi se viileämpi. Molemmat totta kai rakastavat kömpelöä shoujotyttöä yli kaiken, lapsuuden kaveri omalla ujolla ja kömpelöllä tavallaan ja sitten prinssi ehkä myös ujosti mutta selvästi selvemmin. Kaichou wa maid-saman luulin olevan poikkeus tähän sääntöön, kunnes sieltäkin ilmestyi se lapsuuden kaveri. Ja sitten se päähenkilötypy kamppailee ikuisesti että kumman se valkkais, ja molemmat jätkät tietty jaksaa sitä vartoa.
No niin ja asiaan, en Freudin raapusteluista ole suoraan tajunnut, että miksi näin ja tällainen asetelma. Onneksi on tuosta psykoanalyysistä muutkin raapustelleet, ja nyt kun on lomalla tullut luettua tavallista enemmän niin törmäsin tähän lauseeseen (Hägglund 1985):
”Pojan irtaantumista lapsuutensa siteistä hallitsevat voittopuolisesti mielikuvat fallismaagisista auttajista ja hyvistä tai pelottavista isähahmoista. Tytön irtaantumista hallitsevat mielikuvat kyvykkäistä veljeksistä, eroottisista prinssihahmoista ja hyvistä äitihahmoista pelastajina.”
Ja kaboom, shoujomangakin on laskelmoitua psykoanalyysia. Shonen osuus nyt oli tiedossa, mutta että näinkin näppärästi osui suoraan shoujoon, ettei tarvitse edes kummempia selitellä. Lapsuuden ystävä on siis veljellinen hahmo, mutta ei kuitenkaan veli. Onko shoujo päähenkilöillä ylipäätään isoveljiä? Ja se cool prinssi nyt on siis se eroottinen prinssihahmo. Itse äitiä shoujotytöillä ei ole vaan yleensä kaverit kantavat äitihahmon roolin, kuten veljen hahmoa hoitaa se lapsuuden kaveri eikä suinkaan se verisukulainen. Tähän on nyt lisättävä, että sanamuoto on tosiaan ”veljeksistä”, mikä johdattaa tietysti siihen, että sillä lapsuuden kaverilla on kavereita ja hän on sosiaalisempi kuin prinssi hahmo, joka on itsenäisempi, mutta ah ja voi tietysti niin herkkä päähenkilötytön kynsissä. Tytön ainakin ”pitäisi” päätyä sen prinssin kanssa yhteen, tai oikeammin päätyä sen prinssin jälkeen sen oikean kanssa yhteen. Koska muuten Freud-sensei hivelee taas partaansa, tosin ymmärtääkseni se kettu hivelee aina partaansa.
Sawako on poikkeus. Hänelle riittää yksi poika, koska hän on erityinen nuori.
Kyllä se toinenkin poika Kimi ni Todokeen saadaan. Tosin kyseessä ei ole viileä ja cool hahmo, vaan pikemminkin Kazehayan vähemmän ujo ja enemmän ulospäinsuuntautunut, japanilaisten mielestä varmaan jopa TÖRKEÄ (ulkomaalainen kun on) hahmo. Ei sillä, että Kent hirveästi pakkaa ehtisi sekottaa, eikä Sawako missään vaiheessa vaikuta olevan Kentistä kiinnostunut poikana – pikemminkin väärinkäsitysten ja staattisen ujostelun takia tilanne pääsee elämään ihan itsestään.