Syksy 2012 Alku
- Tonari no Kaibutsu-kun
- Btooom!
- Busou Shinki
- Chuunibyou Demo Koi ga Shitai!
- Girls und Panzer
- Hidamari Sketch x Honeycomb
- Initial D Fifth Stage
- JoJo’s Bizarre Adventure
- Jormungand Perfect Order
- K
- Little Busters!
- Magi – Labyrinth of Magic
- Onii-chan Dakedo Ai Sae Areba Kankei nai yo ne
- Psycho-Pass
- Sakurasou no Pet na Kanojo
- Seitokai no Ichizon
Dropped:
- Code:Breaker
- Robotics;Notes
Jatkavat:
- Muv-Luv
- Sword Art Online
JoJo on aivan mahtava. Katsoin viime viikonloppuna vanhan OVA:n uusiksi ja sekin oli täyttä rautaa. JoJo toimi vakavalla ysärityylillä erittäin hyvin. En vielä mene vannomaan tästä värikkäästä ja omaperäisestä mangatyylistä toteutuksen toimivuudesta, mutta rohkeasta yrityksestä saa aina pisteet kotiin.
Tonari no Kaibutsu-kun on hyvää shoujoa. Ja hyvä shoujo on todella kivaa katsottavaa. Shoujossa on jännää se, kuinka pääpari saatetaan yhteen ja sitten murehditaan sivuhenkilöitä, eli tässäkin on paljon siitä kiinni minkälaisia sivuhahmot tulevat olemaan.
Little Busters! -peliä en ole pelannut niin en tästä kehtaa kommentoida enempiä. Kiva meno ja kivat hahmot. Ei kuitenkaan mikään anime of the year varmaan, pikemminkin varma vn-perusmeno.
Magi on sarjana perusshounen ja hyvä sellainen, mutta mielenkiintoista tästä tekee sen, että likaiset fujoshit pitävät Magia lempisarjanaan eivätkä likaiset pojat saisi katsoa tätä. Ajattelin blogata tästä ilmiöstä erikseen jossain välissä.
Busou Shinkissä on jotain söpöjä pikkurobotteja tekemässä söpöjä asioita ja järkyttävän huono jälki kaiken muun osalta kuin tyttöjen. Nollatauluviihdefigumainossarja.
Onii-chan blabla -imoutosarja vaikuttaa paljon paremmalta kuin se viime kauden huonous. Tällä kertaa on jopa hahmoja joista voi pitää. Sarkastinen Rei-klooni maistuu ja lustaava imouto on myös hyvä. Muita hahmoja tai tapahtumia en muista.
Sakurasou no Pet na Kanojo näyttää todella nätiltä magical girlfriend-sarjalta, mutta autistipäähenkilö tyttö ei ole kovin viehättävä, vaikka autismi onkin taikaa. Onneksi se näyttää hyvältä, joten eiköhän tämäkin tule katsottua.
Seitokai no Ichizon ja Initial D eivät ole alkaneet, mutta koska Seitokain eka kausi oli hyvää, niin katson myös tokan kauden. Jos et ole Initial D:hen vielä perehtynyt, niin yleissivistyksessä on valtava aukko. Jos sinulla ei ole Initial D -OST:ia autossasi, niin olet nolo ja tylsä.
Jormungandin toisen kausi on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Toivottavasti meno jatkuu tällaisena, mutta ykköskausikin kärsi hyvin eritasoisista jaksoista.
Girls und Panzerista tarvitsee tuskin muuta sanoa kuin että Commien saksankieliset trollisubit ovat mahtavia. Upottessa oli tosin paremmat hahmot ja vitsit kuin tässä, mutta onneksi tankit ovat kawaii~.
Btooom! on aivotonta räminäsurvivalviihdettä ja epäilen jaksaako tämä viehättää loppuun asti. Tällaiset ”autiosaari + sen mysteeri-sarjat harvoin kestävät loppuun asti ja parasta näissä onkin sen alku. Ihan viihdyttävää tavaraa kuitenkin.
Psycho-Passia kohtaan minulla on kovat odotukset. Hahmot ovat jääneet vajaaksi, mutta älykäs ympäristö ja tilanteet korvaavat reilusti. Luultavasti meillä olisi joku sarjan kaltainen systeemi, jos ihmisen psyykkeen mittaaminen olisi mahdollista. Ja Uroburgerin tietäen asioilla on tapana parantua loppua kohti. Ei liikaa puhuvia päitä, sopivasti actionia ja kaiken irti ottaminen settingistä niin tässä tulee kauden paras sarja. Tosin myönnettäköön että olen kallellaan näihin psykologisiin juttuihin.
Chu2koi on jälleen kerran järkyttävää pakotettua animaatiota KyoAnilta. Onneksi tällä kertaa meno on parempi kuin Hyoukazzzz, vaikka hahmoissa ei ole taaskaan hurraamista. Ajattelin burgeroida tuosta chuunibyou-syndroomasta.
K:ssa oli lupaava alku, mutta seuraavat jaksot ovat olleet täyttä kuraa. Toivottavasti meno paranee, koska tässä sarjassa on kuitenkin aineksia hyvään menoon muutenkin kuin ulkonäön puolesta.
Code:Breakeria koetin lukea mangana mutta se oli typerä ja sekava. Ajattelin että animea jaksaisi katsoa, mutta sarjan ulkonäkö on todella surkea enkä ole mitään animea dropannut niin nopeasti kuin tämän. Robotics;Notesia jaksoin kolme jaksoa tylsyyttä enkä löytänyt mitään syytä jatkaa katsomista.
Entäs Sukitte Ii na yo?
Ehkä myöhemmin, yksi shoujo kaudelle riittää.
En itse saanut oikein mitään Psycho-Passista irti. Se on huitsin nätti, ja setting on kiinnostava, ja arvostan sitä että animeteollisuudesta löytyy joku joka uskaltaa vielä aktiivisesti rikkoa animekonventioita (koulu-setting, teinipäähahmo…), mutta olisin niin toivonut että P-P olisi parempi sarja. Hyvä jos kelpaa, mutta minä sain ihottumaa kaikesta ensimmäisen jakson kömpelöstä ekspositiosta, ja kun käsikirjoituskin oli vielä äärimmäisen kömpelö niin en oikein jaksanut innostua katsomaan enempää. Arvostan sitä että uskalletaan olla erilaisia, mutta harmillisesti P-P yrittää epätoivoisesti olla deep and edgy, ja se on sitä suoraan in your face. Lähin mieleen tuleva vertailukohde, Ghost in the Shell: SAC oli paljon hienovaraisempi sanomansa kanssa, ja toimi siksi paremmin.
Et ole sattunut Blast of the Tempestiä vilkuilemaan? Magille en itse lämmennyt (vähän turhan fujoshi-bait), mutta Tempestiin ihastuin heti, ekan jakson surkeasta kerronnasta huolimatta. Taistelukoreografia on tosi nättiä.
Psycho-Passin alku raiskauksineen karkoitti varmasti katsojia. Eihän se ollut mitenkään erityisen hyvä, mutta taatusti tosiaan erilainen ja ilmeisesti liiankin rankka. Kannattaa katsoa tokajakso, joka onkin suurimmaksi osaksi puhetta. Kolmos jaksossa sarja lähtee käyntiin kun miespäähenkilö astuu kuvioon. En vertailisi GiTS, koska siinä on androidit ja ihmisen koneistuminen/mitä sielu on pääroolissa kun tässä taas enemmän nimenomaan ihmisen psyykkeen ongelmat/mielenterveys ja mikä sitä järkyttää. Uroburger on kannuksensa lunastanut, joten hänen ei tarvitse pakottamalla koittaa tehdä deep and edgy sarjaa.
Blast of the Tempestistä ei ole hirveästi ääntä pidetty, mutta voin myös senkin tsekata.