Pantsupaneelin jatkot

Pantsupaneeli jäi harmillisesti kesken. Jotain asiaa siellä kuitenkin ehdittiin puhua. Muutama erittäin tärkeä pointti tuli esille. Yksi oli se, että japanilaiset ovat seksualisoineet rinnat ja länsimaiset alapään.

Tärkein näistä pointeista on projektiivisuus eli se, että ihmiset kiinnittävät huomiota asioihin jotka he kokevat oudoiksi tai merkittäviksi. Ihmiset näkevät mitä haluavat nähdä. Animen puolella loistavana esimerkkinä toimii Haganain ystäväkerhon ilmoitus: piiloviestin huomaavat vain ne keillä on tarve ystäville. Projektivisuuden testaaminen on vähän monimutkaisempi asia, mutta tietyt lähtökohdat ovat olemassa.

Länsimaiset kiinnittävät pantsuihin paljon huomiota, koska niitä ei ole länsimaisessa viihteessä tarjolla. Ylipäätään kristillisissä maissa on seksuaalisuus ylikorostunut, etenkin Amerikassa joka on paljon uskonnollisempi maa kuin vaikkapa Suomi. Viimeaikaisin osoitus tästä on se kun jenkkiystävämme ulisivat Katawa Shoujon pornosta. Suomalaiset eivät KS:n pornoon juuri kiinnittäneet huomiota. En tiedä onko tämä jonkun Häräntappoaseen ansiota. Sekin oli tosi rohkeaa kamaa silloin 1980-luvulla. Japani ei ole kristitty maa, he eivät kiinnitä tähän seksuaalisuuteen huomiota, no big deal. Jenkit taas tuntuvat ulisevan ”fanservicestä” aivan joka sarjan kohdalla.

Pantsujen ja räjähdysten vertaaminen oli aivan paikallaan. Sukuelimen näkyminen leffassa saa automaattisesti K18 leiman ja rinnat K15 lätkän. Ihmisiä taas tappaa aivan huoletta ja tappokone James Bondinkin leffat ovat vain K15. Helvetti, Quantum of Solacen ikäraja on 13, vaikka ruumiita tulee ja kidusta riittää. Pitää olla erittäin sadistista ja goremaista väkivaltaa ennen kuin väkivaltaelokuva saa K18 lätkän. Voi miettiä kumpi on haitallisempaa materiaalia alaikäisille. Joku kehittyneempi kulttuuri kiinnittäisi huomiota tähän ylitse pursuavaan väkivaltaan, mutta länsimaiset ajattelevat tästä samoin kuin japanilaiset seksuaalisesta sisällöstä – no big deal. Tämä kehitys on ohjannut länsimaista viihdettä yhä ei-seksuaalisempaan suuntaan, koska se k15/18 lätkä vie katsojia ja aivan hyvin seksikohtauksen voi jättää näyttämättä. Japanissa ei ole itsesensuuri ohjannut kehitystä ja tämän kehityksen tuloksia on mukava seurata.

Jos jatkat lukemista, selviää miksi hänellä ei ole valkoisia pantsuja

Eriävän mielipiteen esitän kun luennoitsijat tulkitsivat että valkoiset pantsut edustavat puhtautta, viattomuutta ja neitsyyttä. Muut pantsut edustavat huoramaisuutta. Tämä on toki totta, mutta tässä tulkinnassa on kyse projektiivisuudesta, jonka ihana kristinuskomme neitsytkultti aiheuttaa. Neitsyt Maria tietysti yhtenä esimerkkinä, mutta viime kuussa juhlittiin Pyhä Luciaa. Tarkempi perehtyminen tarinaan osoittaa, että versiosta riippuen Lucia-chan mieluummin kaivaa silmät päästään tai jopa tappaa itsensä kuin menee naimisiin miehen kanssa. Ja tämänkaltaisen äärimmäisen neitsyyden suojelemisen uskontomme nostaa niin arvokkaaksi teoksi, että siitä palkitaan pyhimys tittelillä. Ottakaa tästä esimerkkiä tytöt! Lisäksi Vapahtajamme ei vain armahda vaan _PARANTAA_  Maria Magdaleenan, joka ei muuten välttämättä edes ollut prostituoitu vaan tämä katuva huora teema on lisätty myöhemmin.

Tätä on hyvä myös selventää käytännön esimerkeillä. Mitkä ovat yleisimmät haukkusanat naisille eri kulttuureissa? Suomessa ja länsimaissa se on huora. Mutta hox, ei Japanissa. Animessa ei juurikaan huoritella tyttöjä vaan pahin loukkaus on älykkyyteen liittyvät haukkumasanat. Tai pahinta on kun tyttöä sanotaan poikamaiseksi tai muuten miehisiä ominaisuuksia omaavaksi. Toisin sanoen sellaiset haukkumasanat jotka kiistävät hänen naisellisuuttaan. Miehillä homma menee samalla tavalla. Ei heitä homoiksi haukuta ikinä vaan ultimaallinen loukkaussana on idiootti tai heikko. Japanilaisilla on tärkeää japanilainen unelma eli menestyvä kunniallinen ura ja kotiäiti. Heidän uskontonsa tai kulttuurinsa ei korosta seksuaalisuutta tai siveyttä, joten ne eivät ole päätyneet myöskään haukkumasanoiksi. Japanissa itse sukupuoliroolit ovat korostuneet, mutta ei niinkään niihin liittyvä seksuaalisuus. Haukkumasanoiksi ovat näin päätyneet sanat, jotka loukkaavat näitä sukupuolorooleja.

”No mutta kun otakut repii mangansa jos ne saa tietää, että hahmolla on ollut poikaystävä”. Aivan, mutta johtuuko se tosiaan siitä että tyttö ei ole neitsyt? Ore no imouton ranobet joutuivat repimisen kohteeksi, koska Kuroneko ei voittanut vaan hänet jätettiin. Eikö heidän pitäisi olla iloisia että Kuronekon siveys säilyi? Siinä raivossa kun joku idoli hankkii poikaystävän, on kyse mustasukkaisuudesta, jota olen sivunnut jo aikaisemmin. Tämä used-goods raivo kuuluu länsimaiseen kulttuuriin. Etenkin jenkit harrastavat sitä kuten Emin tapaus osoitti. Ylilaudan Katawa Shoujo langassa kukaan ei edes mainitse Emin entistä poikaystävää, vaikka kuulemani mukaan se olisi täynnä todellisuudesta vieraantuneita katkeria neitsyitä, jotka vihaavat huoraavia naisia.

Yurianime sijoittuu kristittyihin ympäristöihin sen takia, että Japanissa homoseksuaalisuus ei ole rangaistavaa eli tyttöjen välisessä ystävyydessä ei ole sitä kielletyn hedelmän jännitystä

Ei ole kyse siitä, etteikö Japanissakin naisten siveys olisi kiva juttu. Se on kuitenkin patriarkaalinen yhteiskunta. Kyse on siitä, ettei se ole ylikorostunut. Kristityissä maissa naisten siveys ja seksuaalisuus ylipäätään on ylikorostunut, minkä huomaa yllä mainituista uskonnollista seikoista ja käytännön haukkumasanastosta. Tämä aiheuttaa sen, että länsimaiset tulkitsevat animea ja mangaa ”väärin”. Ja tietysti homma toimii toisinpäinkin, sillä en ole nähnyt mangassa tai animessa yhtään oikeasti hyvää tulkintaa kristinuskosta.

Terminä nostettiin esille madonna-huora kompleksi, josta kyllä käytettiin sen hienompaa nimitystä. Siis pantsut ovat joko siveät valkoiset naapurintyttö neitsytpantsut tai sitten superkinkyt stringit huorahahmolla. Eli mustavalkoajattelua, joka on viihteessä tavallista. Minun mielipiteeni ja parin muunkin hepun mielestä tämä on kristillinen käsite eli se ei siis päde japanilaisiin (tai muihinkaan uskontokuntiin) eikä sitä pitäisi siten käyttää animen analysoinnissa. Toiset heput näkevät sen yleismaailmallisena ilmiönä. Tämä on Freudin tulkinta ja kuuluu hänen huonompiin tuotoksiin, koska lol Freud-senseillä oli vähän äitiongelmia. Erittäin tiivistetysti kylmä ja etäinen äiti aiheuttaa sen, että mies etsii idealisoitua puhdasta äitiä (jota hänellä ei koskaan ollut) myös vaimossaan, mutta koska äitiä ei saa himoita niin hän joutuu sitten käymään ”likaisissa” huorissa. Tämä toki sopii Japaniin enemmän kuin hyvin. Nykytiedon valossa kylmä ja etäinen äiti aiheuttaa vuorovaikutusongelmia ja esimeriksi Andre Greenin kuvaaman kuollut äiti kompleksin, jossa mustavalkoajattelu eli henkinen kehittymättömyys on kokonaisvaltaista eikä vain yhdellä osa-alueella. Mutta koska kristinusko on juurikin se uskonto, joka on vaatinut tytöltä neitsyyttä avioliittoa solmittaessa ja palvonut sitä ja esimerkiksi hinduismi korkeintaan arvostanut sitä, päätyisin siihen tulokseen, että kyllä madonna-huorakompleksi on ihan länsimaalaisten oma juttu. Lisäksi matriarkkaalissa yhteisössä tätä ongelmaa ei ole, mikä viestittää myös sitä että madonna-huora on yhteiskunnan arvojen aikaan saannoksia eikä universaali ihmisen piirre. Kirjallisuuden saralla parhaan kuvauksen tästä ilmiöstä antaa Steinbeckin Eedenistä Itään, jossa tyttö hylkää uskonnollisen pojan, koska hän ei pysty vastaamaan tämän idealisoituihin odotuksiin eikä poika kohtele häntä oikeana ihmisenä. Pojan äiti on huora, joka johtaa pahemman puoleista bordellia. Pojan veli pysyy uskonnosta erossa ja hänestä kasvaa ”normaali”. Kyseisen kirja on todellakin sitä deeppiä shittiä.

No mistä ne pantsut sitten kertoo? Japani on yhteisöllinen maa ja tämä todettiin myös paneelissa. Valkoiset pantsut ovat ensisijaisesti rivissä pysymistä eli yhteisön normi. Ne viestivät kyllä että tyttö on kiltti, mutta ennen kaikkea hän haaveilee kotiäiti unelmasta ja käyttäytyy normaalisti yhteisön odotusten mukaisesti. Raitapantsuja löytyy energisiltä genki-hahmoilta ja taiteilijatyypeiltä kuten Mio eli jotka omaavat vähän enemmän yksilöllisyyttä ja vähemmän kotiäitiominaisuuksia. Ne huorapantsut eivät kuvasta ensisijaisesti seksuaalista varmuutta vaan kapinallisuutta nuorella hahmolla. High School of the Deadin Bujima on Miestä tehokkaampi zombienlahtaaja ja ennen kaikkea hän käyttää miehisintä asetta. Railgunin Kuroko on aggressiivinen lesbo, mikä ei luonnollisesti oikein istu kotivaimon rooliin. Paras esimerkki löytyy tämän kauden sarjasta High School DxD. Tyttö vetää yllä olevassa kuvassa näkyvät pantsut päälleen ja on tietysti seksuaalisesti hyvin varma eikä ujostele poikaa. Mutta hän kuiskaa pojalle että on vielä neitsyt. Seuraava kohtaus on se mikä on oleellisinta: kouluun mennessä kaikki koulutoverit syvästi paheksuvat tilannetta, jossa tuo suosituin tyttö saapuu kouluun yhdessä luuseripojan kanssa. Mikä sosiaalisen normin rikkominen! Tämäkään ei riitä vaan kilpailevan demoniklaanin edustaja ihmettelee hänen päätöstä tehdä tuosta pojasta demoniorjansa. Jälleen hän on mennyt aiheuttamaan hämmennystä yhteisössä. Tässä mimmissä on sitä kapinaa. Aikaisemmin mainitulla Ore no Imouton Saorilla ei ole valkoisia pantsuja, koska rikas ja älykäs ojou-sama harrastamassa otaku-juttuja ei ole normien mukaista vaan kapinaa.

Tyttö kyllä nolostuu kun pantsut näkyvät, mutta tämä ei mielestäni johdu yksinomaan siveydestä. Kyseessä on ensisijaisesti japanilainen söpöyskulttuuri: ujosteleva tyttö on söpöä. Aikaisempia poikaystäviä ei ole siis syystä että ”used goods” vaan sen takia, että sitten tyttö ei enää nolostuisi. Nolostumisen valtasuhteet käsiteltiin luennolla hyvin. Jos tyttö ei nolostu, hänellä on tilanteessa valta. Valta on aggressiivisuutta ja aggressiivisuus ei ole söpöä. Voisin taas hehkuttaa Neon Genesis Evangelionia, jossa tytöt eivät pahemmin nolostelleet, varsinkaan Asuka. Pantsut ovat hahmonrakennuselementti siinä missä hiustyyli ja muu vaatetus (tai kuten sekin todettiin, muita vaatetuselementtejä ei koulupukumaailmassa ole), mutta mielestäni länsimaiset tuppaavat antamaan pantsuille suuremman merkityksen kuin niillä on tekijöidensä mielissä.

Neon Genesis Evangelion mainittu

Miettikää hetki, mikä on animessa ja mangassa tytöille kaikista vaikein paikka? Mitä seikkaa hän eniten salailee? Mistä hän stressaa eniten? Mitä tosiasiaa miehet eivät mene ikinä sanomaan tytölle suoraan ja salaavat faktaa loppuun asti? Minkä seikan vuoksi sarjan mieshenkilöt ovat valmiita uhraamaan ruumiinsa? Mikä on se tapahtuma mikä saa kovankin tsunderen heikot puolet esiin? Ja näin yhden pisteen vihjeenä, mikä on Japanin tunnetuin kulttuurituote?

Ruoka ja ruuanlaitto. Tämä on varmasti mennyt monella täysin ohitse, koska naisten ruuanlaitolla ei ole mitään merkitystä Suomessa. Se, että nainen ei osaa kokata ei ole täällä mikään big deal ja monet naiset haluavatkin sellaisen aviomiehen joka tykkää ruuanlaitosta. Miehen taas ei välttämättä kannata laittaa deitti-ilmoitukseen, että haluaa naisen joka osaa kokata. Mites Japanissa? Esimerkiksi Baka to Testin perusvitsi on Himejin huono tai suorastaan tappava ruuanlaittotaito. Kukaan ei ikinä sano siitä hänelle, vaan sarjan pojat syövät hänen ruokansa kuolemankin uhalla. Mashiroiro Symphonyssa on kohtaus kun kotitaloustunnilla tullaan laittaneeksi liikaa ruokaa. Poikien on pakko syödä tuo kaikki tyttöjen laittama ruoka loppuun ja he tulevat ähkystä sairaiksi. Heitä pidetään sankareina tuosta uroteosta. Meillä ajatus olisi, että miksei ylimääräistä ruokaa vaan heitetty menemään, mitä väliä? Miksei kukaan sano Himejille, että voisitko opetella laittamaan ruokaa? Nämä ovat niitä kuuluisia kulttuurieroja. Ruuanlaitto on kotiäidin tärkein ominaisuus ja niin pyhä, ettei sitä saa loukata. Mitä käy jos kuitenkin tapahtuu niin, että tytölle paljastuu tämä ikävä asia, että hän ei osaa laittaa ruokaa? Reaktiona ei ole söpö nolostuminen tai hauska lyönti naamaan, kuten pantsujen kohdalla, vaan syvä järkytys ja itkuinen masennus.

Pakollinen ystävänpäivän jakso saattaa kestää useamman episodin. Länsimaalainen kiinnittää huomiota siihen, että kuinka vaikeaa on antaa kyseinen suklaa ihastukselle. Tosiasiassa näissä tilanteissa tärkeää on se, että maistuuko se itse tehty suklaa hyvältä vai ei. Niitä kohtauksia vasta riittääkin, jossa tyttö odottaa henkeä pidätellen kun poika maistaa hänen laittamaansa ruokaa. Jos se maistuu pahalta, niin sinne meni vaimoksi pääsemisen haaveet.

Alkakaa muuten tarkailemaan miten ruokaa ja ruokailua käsittellään animessa. Sillä on nimittäin valtavasti merkitystä.

Näiden syiden takia länsimaalaisilla on tapana ylitulkita japanilaisten piirrettyjen seksuaalisuutta kuten vaikkapa se Dragonball-kohu osoittaa. Toinen suuri tekijä on, se että länsimaissa palvotaan lapsia. Tähän samaan ilmiöön liittyy myös se, että japanilaiset olivat täysin hämmästyneitä kun YK vaati heiltä lapsi- ja raiskauspornon bannaamista. Kristityille on itsestään selvää, että ne ovat saatanasta lähtöisin olevia pahoja asioita, mutta japanilaisille tulee oikeasti se kysymys mieleen että miksi? Kuten muuten täysin ala-arvoisessa artikkelissa on todettu: ”animessa tai mangassa ei piiloteta ihmisen pimeitä puolia”. Minna Rikalainen ja Satu Valli ovat luennoillaan tuoneet ansiokkaasti esille, että pedofilian käsitettä ei ole olemassa Japanissa. Japanilaista lolipornoa tai muutakaan pornoa ei siis voi tulkita länsimaisesta näkökulmasta. Tai toki voi, mikäs sitä estäisi, mutta tulee hahmottaa että japanilaiset eivät itse näe asiaa sillä tavalla. Tämä koskee tietysti aivan kaikkia uskontoja ja kulttuureja.

Paneelissa mainittiin pantsukohtauksen juonielementti eli se yleensä lähentää hahmoja yhteisen salaisuuden voimin. Lisätä voisi että viime vuonna kaksi animea (Haganai&Mashiroiro) käyttivät tätä kuviota suhteen edistämiseen, mutta tyttö oli näissä kohtauksissa kokonaan alasti. Mielenkiintoista nähdä tuleeko tästä trendi. BUY BLU-RAYS.

Lukaisin pantsututkimuksenkin. Siellä oli se järkyttävä ja yllättävä tieto, että naisilla on erilaisia alusvaatteita erilaisiin tilanteisiin. Eli naapurin tytölläkin on ne kinkystringit, ja huoraltakin löytyy valkoiset peruspantsut. Jälleen kerran anime on meille valehdellut ja levittänyt mustavalkoista maailmankuvaa.

TL;DR: Pantsujen ja muun seksuaalisen sisällön merkitystä on liioiteltu länsimaisissa tulkinnoissa. Japanissa tytölle siveyttä tärkeämpää on ruuanlaittotaito eli se kuinka hyvä kotiäiti hänestä tulee. Pantsut ilmaisevat ensisijaisesti hahmon kapinallisuutta. Älkääkä suomalaiset sortuko tuohon naurettavaan uskonnolliseen jenkkimenoon.

Jos psykoanalyyttinen suomalaisen luterilaisuskonnon kova ja sekava kritiikki kiinnostaa niin tämä kaveri avautuu siitä turhankin kiihkeästi:  http://finnsanity.blogspot.com/


Kategoria: Psykologia